Joulutauko - Christmas break

Hei ystävät!

Terveyteni on riestannut viime aikoina aika tavalla enkä ole jaksanut päivitellä tätä blogiakaan. Saadakseni itseni kuntoon jään nyt aikaistetulle joulutauolle ja palaan virkistyneenä ja voimissani vuoden 2011 ensimmäisinä päivinä.

Haluan kiittää teitä kuluneesta puolesta vuodesta. Kanssanne on ollut todella mukava blogata :) Olen saanut monia ihania vinkkejä kauniista kodeistanne ja tekemistänne käsitöistä ja askarteluista. Mieltäni lämmittää ja hämmästyttää ystävällisyys ja lämpö, mikä bloggaajien kesken vallitsee. Tunnutte niin tutuilta, vaikka emme ole tavanneetkaan:)

Toivotan teille oikein ihanaa sydäntalven juhlaa!



Hello my friends!

My health is acts irregularly already some times, so I haven´t manage to update even this blog. I starting now a long Christmas break to get my powers back. I´ll be back when the January 2011 begins.

Thank you all about this last half year. It have been very nice to blog with you :) I have got so many nice tips about your´s beautiful homes and those works which you have done. I´m surprise and delighted about this friendly and warm athmosphere between blog friends. You are so familiar even though we haven´t met each other :)

I wish you all a really wonderful jubilee of midwinter!

Talvi - Winter

Hei blogiystävät!

Voimani alkavat palailla. Olen nukkunut viimeisen viikon aikana 10 -11 -tunnin unia ja lisäksi olen nauttinut joka päivä parin tunnin ulkoilusta. Olen antanut sisäisen lapseni leikkiä ja nauttia uudesta lumesta. Illat pimenevät aikaisin, joten heti ulos mennessä on hauska sytyttää lyhdyt tuikkimaan.

Niiden valossa olen luonut pihan puhtaaksi puuterilumesta, joka on ihanan kevyttä. Tein takapihalle polut keinulle, takaportille ja lammikoille. Samoin huoltopihan puolelle kompostille, saunan vilvotteluterassille, halkopinolle ja mattojen tuuletustelineelle.

Pupujussi oli tykästynyt polkuihini ja vältellyt upottavaa puuterilunta. Oikea citypupu, hih! Tähän porttiin ripustin vielä lyhdyn.

Tämä lampi on olohuoneen ikkunan edessä. Kun jää vielä hiukan vahvistuu, saa se pinnalleen ison joukon tuikkuja lasilyhdyissä.

Lammen reunalla oleva puu on saanut myös tuikkunauhat oksilleen.

Tein lumilyhdyn ja lumiukon. Lumiukko alkoi heti seuraavana päivänä voimistella :) Se taitaa näyttää esimerkkiä emännälle ja vihjailee, että olisi hyvä vähän taivutella ennen jouluherkkuja :))))

Lumi leikki kanssani ja loi mitä hienompia muotoja. Tässä sitruunamelissa talvipuvussaan.

Nämä "talvitatit" lumi rakensi eräänä iltana navakan kaakkoistuulen avulla.

Nautitaan pirteistä talvikeleistä ja noudatetaan lumiukon vinkkiä :)))

Let´s rejoice these refreshing winter weathers and exercise like my snowman:)))

Seija

Vanhoja kirjamainoksia - Old book advertisements

Hei te kaikki täällä kävijät. Kiitos kommenteistanne edelliseen postaukseen. Olen väsynyt sairastelun vuoksi ja siksi blogin päivitysväli on venähtänyt melko pitkäksi. Edelleen yritän saada itseäni kuntoon, mutta valvotut yöt vaativat veronsa, joten koettakaa malttaa, päivitän tiuhemmin kunhan saan voimiani hiukan taikaisin.

Kun en ole oikein muuta jaksanut tehdä, niin olen lueskellut. Kaivoin hyllystäni antikvariaateista ja kirpputoreilta löytämiäni kirjoja viime vuosisadan alusta. Vanhimmat on painettu vuonna 1917. Suurin osa lukemistani on ollut erilaisia talonpoikastarinoita ja ihmiskohtaloita. Viimeisin sijoittui sisällissodan aikaan ja kertoi tarinaa suuren perheen lasten erilaisista kohtaloista.

Vanhat kirjat ja niiden kerronta ovat hyvin erilaisia nykykirjallisuuteen verrattuna. Kieli on paikoin vanhahtavaa ja murresanoja vilisee huomattavan paljon. Eräs kirjoista sijoitti tarinansa Aunuksen rannalle Karjalaan. Sen kerronnassa esiintyi mm. sana emintimä. Sukuni on molemmin puolin Karjalasta ja muistin kuulleni sanan lapsena, mutta sen tarkka merkitys oli hävinnyt mielestäni. Kirja avasi tuon merkityksen. Sana tarkoittaa äitipuolta.

Kirjat itsessään ovat ihastuttavia niin kansiltaan kuin teksteiltäänkin. Myös paperien kellastuneisuus ja huokoisuus ovat jotain, mitä ei uusissa kirjoissa tapaa. Esittelen kirjoja enemmän myöhemmissä postauksissa. Nyt haluan näyttää teille miten tuohon aikaan mainostettiin kirjauutuuksia. Nämä reklaamit löytyivät lukemieni kirjojen välistä. Minusta ne ovat hyvin viehättäviä.

Reklaamien takapuolella oli tilauslipuke, jonka postittamalla sai uutuudet kotiinsa. Postimyynnin ensiaskeleita Suomessa.

Myös tietokirjallisuutta mainostettiin lukijoille. Tässä kuusitoistasivuinen lehtinen, jossa on tarjolla kirjallisuutta laidasta laitaan. Myös natsismia ihannoivia kirjoja sisältyi tähän esitykseen.

 Kirjat oli esitelty maittain ja luettelossa oli hyvin mielenkiintoisia kirjoja. Osa klassikoita nykyään. Päätinkin, että tutkin luetteloita myöhemmin tarkemmin ja sivistän itseäni joillakin mainituista teoksista. Huomaatteko? Kyseessä on erittäin tehokas mainos. Se saa minut toimimaan vielä 90 vuotta myöhemmin :)

Tämän kanssa saattoi suorittaa ilmeisesti jonkinlaisen opillisen kokonaisuuden. Ilmeisesti oli kyseessä kuitenkin omatoimiopiskelu. Ainakaan missään ei mainita, että kyseisistä opiskeluista olisi hyvitetty jotain oppilaitoksiin pyrittäessä. Mutta tiedä häntä, maailma ja Suomi oli tuolloin niin erilainen kuin nykyään.

Maksun saattoi suorittaa liittämällä käteistä tilauksen mukaan, postiosoituksena, postiennakolla tai jopa osamaksulla.

Koska oheista lipuketta postittamalla tuskin saan kyseisiä kirjoja kotiini tulen turvautumaan kirjastolaitoksen tarjontaan.

Nautinnollista joulunalusaikaa - Enjouable days before Christmas

Seija

Vanha herbaario - An old herbarium

 Hei taas! Onpa aika vierähtänyt. Ajattelin nyt näyttää teille yhden aarteistani. Se on ikivanha herbaario. Löysin sen yli kymmenen vuotta sitten paikalliselta kirpputorilta. Se on todella käytössä kulunut. Kannen nimilappu on lähes entinen ja osa sidontanauhoista on korvattu rihmalangalla tai ne ovat muuten vain kuluneet kokonaan pois.

Kansien kulmien yksityiskohdat ovat todella ihastuttavia. Ennen tehtiin käyttöesineistäkin esteettisesti kauniita. Voisitteko kuvitella näin hienoja painatuksia nykylasten kouluvihkoihin?

Tämä on ajalta, jolloin oli tärkeää osata kaunista kaunokirjoitusta ja kuten jokainen oman herbaarionsa koonnut muistaa lajiteltiin kasvit heimoittain. Tässä herbaariossa on tallella heinäkasvien heimoja.

Tämä herbaario ei sisällä vain yhden ihmisen kasvinkeruuta, vaan näiden kansien sisään on talletettu kolmen henkilön historiaa.  Vanhin kasvi on lieko ja se on kerätty metsästä Tampereelta 9.7.1903. Kerääjä Annan arvelen päivämääristä ja nimistä päättelen olleen kenties kahden muun kerääjän äiti.

 Annan jälkeen on keruuta jatkanut 1020-luvulla Jorma. Kylänurmikka on kerätty Tampereella 11.4.1924 ja sormisara 1.6.1925. Sormisaran latinalainen nimi ei ole ollut ihan hanskassa.

 Peltokaura on kerätty niinikään Tampereella 10.8.1928. Päivämääristä voi päätellä, että kasviota sai kerätä usean vuoden aikana.

Seuraava kerääjä on ollut Maire, jonka oletan olleen Jorman sisar. Tässä esimerkkinä Mairen 1.8.1933 Lempäälästä löytämä sarjaimpi.

Kasviossa on kahdeksan eri heimon kasveja. Useat niistä ovat ihastuttavan kauniita kellastuneella paperilla. Olen miettinyt raaskisinko laittaa niitä vaihtokehykseen esille. En ole sitä kuitenkaan tehnyt, sillä kasvit ovat kuitenkin nuorimmillaankin yli 70-vuotiaita ja todella hauraita. Niiden väritkin haalistuisivat varmaan tosi nopeasti jos ne jätettäisiin valoon. Jatkankin niiden ihastelua aika ajoin vanhaa herbaariota selaillen.

Voikaa hyvin ja nauttikaa lähestyvän joulun valmistelusta,
Keep well and enjoy all those Christmas preparations,

Seija

Vähän jo joulua - Little bit Christmas

Nyt alkaa meilläkin joulun valmistelu. Meillä on tapana valmistella joulu hyvissä ajoin ja nauttia sitten joulua edeltävinä päivinä leppoisasta ja rauhallisesta tunnelmasta.

Kodin koristelu on meillä muotoutunut sellaiseksi, että lokakuussa aletaan pikkuhiljaa muuttaa tekstiileiden ja pienesineiden värejä tulevan joulun väreihin sopiviksi. Mitään varsinaisesti jouluista ei vielä tässävaiheessa oteta esille, vaan nautitaan kynttilöistä ja syksyisen luonnon antimista kukkien ohella.

Marraskuun toisella viikolla ryhdymme tositoimiin. Silloin tarkistan vanhat koristeet ja teen tai hankin uusia tarpeen mukaan. Meillä on pitkät perinteet koristelussa, joten aika vähän tulee hankittua uutuuksia, joka vuosi kuitenkin jotakin.
 
Ensimmäisenä adventtina otamme esiin kynttelikön ja puisen enkelin. Joulukuun alussa keittiöön saapuu leivontavahti eli keraaminen joulumuori hellan viereen. Samalla otan perinteiset joulupatalaput esiin. Kodin kukissa alkaa myös näkyä joulu. Yleensä teen tässä vaiheessa jonkinlaisen asetelman ruokailutilaan.

Tästä eteenpäin, pikkuhiljaa, pukeutuu kotimme jouluun. Joulukuusi tuodaan sisään vasta aattoaamuna ja se koristellaan joulupuuron syönnin jälkeen niin, että perinteisen joulurauhan julistuksen voi kuunnella kuusta katsellen ja glögiä juoden.

Kuvissa on vuosia sitten tehtyjä ristipistotöitä. Yläkuvaan olen ottanut mallin muistaakseni Suuresta Käsityökerholehdestä. Olen käyttänyt näissä kaikissa ylijäämälankoja, joita on sattunut kotona olemaan. Kankaat ovat pellavaa.

Tonttuaiheen mallin olen matkinut vapaasti soveltaen jonkin ristipistokuvaston kuvasta. En muista mistä. Tästä ajattelin tehdä tyynynpäälisen. Suunnittelu on vielä vähän vaiheessa. Näytän kuvan, kunhan saan valmista aikaiseksi.

Samoista kätköistä löytyi myös näin kesäinen pistelytyö. Tästäkin saa tehtyä tyynyn, mutta tämän valmistuksen jätän odottamaan kevättä. Nyt keskityn talvisempiin puuhailuihin.

Mukavia joulun valmisteluhetkiä teille kaikille!

Have many nice preparation moment before Chirstmas!

Seija

Syyspuuhia - Autumn jobs

Sadetta on saatu kiitettävästi, mutta onneksi kirkkaita päiviä sattuu sateiden lomaan. Lataan auringon valoa itseeni ja talletan sitä pimeitä iltoja varten. Pihalla on kiva touhuta kauniina päivänä. Terassit saa lakaista vaikka joka päivä ja aina jostain löytyy lisää puiden lehtiä. Räystäskourukin on niitä täynnä ja vettä putoilee laudoitukselle. Ei kun putsaamaan!

Leafs are every where. Our rain gutters are full of them. We must go to clean them.

Halkoja kuluu talven mittaan todella paljon.
Meillä mies tykkää tehdä polttopuut perinteisellä tavalla. Hän hankkii 10 mottia metrihalkoja ja ulkoilee niiden kanssa vähän kerrallaan. Aina kun klapipino kasvaa on meikäläisen aika astua hommiin. Kuskaan valmiit halot kottikärryillä puuliiteriin. 

My husband likes to make firewood in traditional way. He saws and chops logs and my job is carry them to our shed.

Kasvihuone on tyhjennetty ja se odottaa talvea. Aiempina vuosina sisustin kasvihuoneen talveksi ja kuvittelin, että viettäisimme siellä pihapuuhien ohessa tunnelmahetkiä.

Näin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut ja kun kasvihuoneen ovi vielä helposti pakkasten tultua jäätyy kiinni, niin luovutin. Poltan siellä kynttilöitä, mutta muuten se saa viettää talven kuuran peitossa nukkuen.

The greenhouse is empty and it´s waiting for the winter.

Syksyn iltoja lämmittää uusi kudottu peitto. Tein sen kaitaleista. Siinä on päissä ja keskellä palmikkoa ja välissä korinpohjaa ja helmineuletta. On aivan ihanan lämmin!

This is my new woolblanket. I wove it in last two weeks. It´s wonderful warm!

Pysykää tekin lämpiminä,
Keep warm too,

Seija 

Takaisin normaalissa arjessa, hope so!

 Hei kaikki blogikamut!

Aika on vierähtänyt kuin iltamissa rätin ja pesuaineen kaverina. Nyt alkaa olla talo puhdas ja savunhaju voitettu, mutta liki kaksi viikkoa siinä meni. En ihan äkkiä halua siivota :)

Kun alkoi tuo epäonnenputki, josta jo edellispostauksessa vuodatin, niin eihän se meinannut loppua lainkaan. Kahden viikon aikana on siis tsempattu lapsia, aiheutettu koko talon kattava savuvahinko ja puunattu jäljet, kaaduttu polvi ja ranne kipeäksi (vihoittelevat vieläkin vähän). Kovasta käytöstä hermostuneena (ilmeisesti) sanoi pesukone itsensä irti, jokin aika sitten korjatun takan pinta halkesi uudelleen ja jouduin perumaan kauan valmistelemani näyttelyn. Tuli hyvin testattua kuinka ikuisen optimistin pettymystensietokyky toimii :)

Ja kyllä se vaan pelittää! Tunteet on käyneet kyllä laidasta laittaan. Joinain päivinä olen opettanut pesukoneelle ja ämpärille kaikki kirosanat, joita osaan ja joinain päivinä on ollut ihan mukava puunata.

Tänään siivosimme autotallit ja "paketoimme" pihan lopulliseen talvikuntoon. Nyt saa tulla lunta ja räntää, enää ei tarvitse ajatella, että jotain olisi kesken ja jäisi talven alle.

Iltasella olen kutonut taas yhtä torkkupeittoa. Kutominen kun on rentouttavaa vaikka muuten olisikin väsyksissä. Laitan siitä kuvia seuraavaan postaukseen. Se valmistuu varmaan lähipäivinä.

Kuvat on ikivanhan luonnoskirjan sivuilta. Joskus 90-luvun alkupuolelta. Molemmat on tehty ulkosalla nopsasti. Pajunkissojen luonnostelun muistan: paleli vietävästi sormia! Ruusu on muistaakseni Koiranruusu ja se on luonnosteltu tuttavan pihalla.

Mukavia hetkiä elämäänne!

Seija

Elämää - Life

Elämä on kummallista! Joskus se näyttää sujuvan hyvin mallikkaasti ja antavan iloa ja hyvää mieltä monelta kantilta. Sitten HUPSKEIKKAA ja kaikki onkin sekaisin. Minulla on ollut tällainen "hupskeikkaa"-viikko. Nuorimmaisellani on ollut vaikeita asioita elämässään ja hän on tarvinnut paljon vanhempiaan, vaikka aikuinen onkin.

Huolta ja väsymystä tasoittaaksemme päätimme mieheni kanssa järjestää itsellemme rentouttavan illan: Hyvää ruokaa ja juomaa jääkaappiin, sauna lämpiämään ja lenkille raikkaaseen syysiltaan. Kotiin tultua saunaan ja sitten ruokailua kynttilöiden ja takan valossa. Se tuntui tosi hyvältä suunnitelmalta ja suunnistimme jo valmiiksi hyvällä mielellä lenkkipolulle.

Virkistyneinä palailimme ja avasimme ulko-oven ja APUA!!!! Meitä vastaan pöllähti mustaa, paksua savua!!!! Syöksyimme molemmat suoraan saunalle. Vastassa oli musta seinä, siis savuseinä. Käsikopelolla avasimme pikaisesti pukuhuoneen oven ulos ja haparoimme tarkastamaan saunan kiukaan tilanteen.

Uskomatonta, mutta pelti oli vain vähän raollaan. Mieheni on aivan varma, että hän avasi sen kunnolla ennen tulien tekoa. Meillä on ollut aina puukiuas ja puu-uuneja ja takkoja. Olemme tuhannet kerrat lämmittäneet niitä ja tätäkin saunaa. Ja nyt kävi näin! En keksi mitään muuta syytä kuin sen, että stressin takia ajatus on muualla eikä toiminta ole niin tarkkaa kuin normaalisti.

Rentouttava ilta vaihtui kylmään,  savuiseen ja tuskastuneeseen iltaan. Olin juuri edellisviikolla saanut eteisen seinät maalattua ja kalusteet uusille paikoilleen. Sitä edeltävällä viikolla olin siivonnut kodinhoitohuoneen ja pukuhuoneen, joka on myös meidän pukeutumishuoneemme. Näissä kahdessa tilassa ovat kaikki käyttövaatteemme, iso osa liinavaatteita ja myös kaikki ompelutarkikkeeni. Nyt siellä olivat myös kahden kurssin työtarvikkeet.

Silmät kirvellen tuuletimme koko asuntoa kaiken iltaa. Ulkona lämpötila laski kohti nollaa ja taivaalta tuli räntää! Onneksi on iso katettu terassi talon suojaisalla takapihalla. Viritimme sinne pyykkinarut ja kannoimme kaikki vaatteet henkareineen pihalle. Toivoin, että kaappien ovet olisivat suojanneet niitä niin paljon, ettei kaikkea tarvitsisi pestä. Muutenkin tyhjensimme pahimmin savustuneet saunan, pesuhuoneen, pukuhuoneen, kodinhoitotilan ja ulkoeteisen tavaroista. Terassit näyttivät muuttokuormalta!!! Kuvia olisi nyt jälkikäteen ihan kiva olla, mutta tilanne oli niin akuutti, ettei siinä kamera mielessä käynyt.

Väsyneenä ja hämmentyneenä söimme savuiset shaalit harteillamme salaattia puolilta öin ja sitten painelimme nukkumaan yläkertaan, joka onneksi ei ollut aivan yhtä savuinen kuin alakerta.

Aamu alkoi lasillisella vettä. Sitten pesukone pyörimään ja harjat ja pesuaineet kehiin. Pesimme kaikkien viiden huoneen seinät, katot ja lattiat. Kuurasimme kaikki kalusteet. Mies pesi kiukaankin. Haju miedontui huomattavasti, kun saimme noen pois kalusteista. Huh, mikä homma! Koko päivän pakersimme ja illalla kaaduimme rättiväsyneinä sänkyyn. Seuraavana päivänä taas jatkettiin. Pyykkiä on pesty enemmän kuin 20 koneellista. Tolua on käytetty 2 pulloa, ikkunan pesuainetta pullollinen, tuuletus jatkuu edelleen. Eilen pesin hallin katon ja seinät. Pikkuhiljaa on käytävä läpi kaikki ison talon pinnat ja koko ajan nenässä haisee savu.

Olin sopinut näyttelyn pidosta marras-joulukuussa paikallisissa kirjastoissa. Jouduin perumaan sen tapahtuneen vuoksi. Osa töistä on savusia ja aika menee asunnon puunaamiseen. Kaikki edeltävien viikkojen työ sisustuksen parissa menee uusiksi. Joka ainoa tavara on pestävä ja kuluu varmasti pari viikkoa, ennenkuin nenäni hyväksyy asunnon hajun normaaliksi. TULIHAN KUNNOLLA TEHTY JA TARPEEKSI VARHAINEN JOULUSIIVOUS!!!!

Ja kun alkaa tapahtua, niin sitten tapahtuu! Päätin tänään pitää taukoa puunaamisessa ja käydä katsomassa äitini ja isoäitini haudat talvikuntoon. Tarvikekassit käsissä kuljin hautuumaan alas viettävää polkua ja HUISKIS!  Siinä minä olin vatsallani märässä maassa, suu täynnä hiekkaa, nenä ja ylähuuli rikki, vasen ranne vääntyneenä, vasen polvi kipinöiden ja vaatteet ravassa. Kolme kassia tavaroineen huiskin haiskin pitkin polkua. Polulla olleen kiven päällä oli irtonaisia lehtiä, jotka peittivät kiven. Astuin siihen ja lehdet luistivat jalkani alta. Mitään ei ilmeisesti ole isommin rikki, koska sain kaksi hautaa kunnostettua ja itseni kunniakkaasti kotiin. Ranne ja polvi ovat turvoksissa, mutta liikkuvat, eivätkä kipuile pahemmin. Naaman ruvet saa meikillä piiloon ja ne paranevat viikossa.

HUHHUHHUIJAAA!!!! On jotenkin voipunut olo. Mutta elämässä on hyvääkin. Lapseni on saanut asiansa järjestymään. Pikkuprinsessa tulee huomenna katsomaan mummia ja vaaria. Aikatalut väljentyivät näyttelyn peruunnuttua eivätkä hiuksetkaan haise enää savulle!!!

Kuvat ovat alakerran vierasvessasta. Huvittavaa laittaa niitä tällaiseen tarinaan, mutta elämään nyt vaan mahtuu kaikenlaista yht´aikaa :)))

Tälläkertaa en jaksa kääntää englanniksi. Toivotan teille rentoa ja ennenkaikkea savutonta viikkoa :)))
Seija

Eteinen, lusikkaloota ja koruja - Entry, spoonbox and trinket

Heipparallaa taas!  Tältä näyttää meidän eteisen yksi seinä siivoilujen jälkeen. Tuo ruskean ja valkoisen liitto on meidän kodin arkea nyt mun tuunailujen alettua tuottaa tulosta :))) Saas nähdä miten siihen tottuu .. hiukan hakee vielä tuntumaa.

Naulakko on ikivanha ja alkuperäisessä värissään. Olen ostanut sen vuosia sitten kirpputorilta. Muistitaulu on toimistokamaa kaatiskuormasta, ehostin sen maalilla ja tekstillä. Oikealla keinuu lahjaksi saamani keiju. Pöydässä on kaksi laatikkoa, jotka toimivat hyvin pikkusälän kerääjinä. Näytän muita seiniä ja kokonaisuutta, kunhan olen niihin itse jotakuinkin tyytyväinen :)))

This is one wall in our entry. Brown and white are new password in our home nowadays. It takes a little time to habituate it.

Sitten on pakko kertoa, että ostin uuden lusikkalaatikon! Se on mun mielestä tosi nätti ja ennenkaikkea se parantaa meidän keittiön laatikoiden käyttöastetta ihan tuhottomasti. Sain sen ansiosta leivinpapereille yms. oman laatikon. On taas yksi sotkupesä raivattu!!!

I get new spoonbox and I like it! Now I have one hole box where I put all our kitchen pappers. One messnest less!!!!

Tässä vielä muutama aikaansaannos. Huovutettuja helmiä läpikuultavassa nauhassa. Korun tausta ei ole paras mahdollinen kuvauksen kannalta. Nämä ovat hienot mustaa tunikaa vasten!

Näissä on nauhana vahattu nyöri ja huopahelmien tai oikeammin pallojen välissä puuhelmet. Tämä on edellistä lyhyempi ja ihanan pullukka!!! Tykkään molemmista kovasti ja olen niitä jo käyttänytkin aika paljon.

I made some felt trinket. I like them lot!!! 

Korujen tausta on suuri jalallinen tarjotin, jonka olen joskus raahannut Agadirista :)))

Wonderful evening!
Ihastuttavaa iltaa!
Seija

Romuja, tervetuloa! - Junk, welcome!

Nyt on teemana romuilu!!!! Käytin tänä syksynä sisäänkäynnin somistuksessa kaikkea mahdollista ja mahdotonta vanhaa kotoa ja luonnosta löytynyttä. Vain kukat ja kynttilät hankin kaupasta.

Aloitin projektin tyhjentämällä ja pesemällä koko terassin. Sitten haalin kaikki romut kädenulottuville ja sisäänkäynti näytti todellakin romuvarastolta!!! (Voi olla, että joidenkin mielestä näyttää edelleen :)))) Oli ruostunutta maitotonkkaa, harmaantuneita lautoja, laatikoita, betonin kappaleita, ruostuneita runkosänkyjä, säkkejä, kiviä ja vaikka mitä :)))

Tila on seitsemän metriä pitkä ja noin puolitoista leveä. Katos ja terassi yhdistävät talon autotallirakennukseen, jossa on pääovea vastapäätä varaston ja puuliiterin ovi. Kuva on otettu niiden edestä. Oikealta kuljetaan pari postausta aiemmin näkyneelle aurinkoterassille. Vasenta reunaa rajaa kolme suurta muurikiveä, jotka ovat vanhan rakennuksen kivijalasta peräisin. Niiden kanssa on rajattu kaksi kulkuaukkoa.

Talon värit ovat olleet alusta asti ongelma kaikenlaisen somistuksen kanssa. Tämä talo selvästi ilmaisee väreillään olevansa myrkyllinen! Mutta se on ensi kevään listalla. Nyt yritän ohittaa niiden ärsyttävän vaikutuksen parhaani mukaan.

Ovessa on vaahteranlehtikranssi. Sen vasemmalla puolella ruosteisessa maitotonkassa vaahteranoksia ja niiden edessä oranssissa puulaatikossa kanervia. Myös vanhan mehumaijan alin osa on päässyt callunoiden pesäksi suuren kiven päälle.
Yläkuvassa hyvin näkyvä penkki on rakennettu omalta pihalta kaadettujen puiden pölleistä ja vanhasta kellotapulin ovesta. Sen edessä on toinen kanervalaatikko, jotka nekin ovat armeijan varustelaatikoita.


Penkille nostin yhden suurista lyhtyistä ja päällystin pari tyynyä kahvisäkeillä. Penkin yläpuolelle rakensin vanhasta laudasta ja kaapin perukoilta löytyneistä tarpeista naulakon, johon tein tervetuloa-kyltin niinikään vanhasta laudasta. Punainen kranssi on oman pihan korallikanukoista tehty. Hevosenkenkä on löytynyt lenkkipolulta ja penkin alla olevat ruosteiset jättinaulat ovat lionneet Kymijoessa vuosikausia ja ne on nostettu pioneerien toimesta jokea siivottaessa. Niiden alkuperää en tunne, mutta pelastin ne  kaatopaikkakuormasta.

Vasemmalla näkyy ruosteinen ritilä, joka on kahden runkopatjan muodostama seinäke. Olin varma aloittaessani, etten sitä siihen jättäisi ja sanoin itselleni vain kokeilevani. Siinä se kuitenkin nyt on ja joka päivä siitä tykkään enemmän. Se on juuri niin krouvi kuin voi odottaakkin. Lisään sen yläosaan myöhemmin havuköynnöksen ja itse ritilään laitan valot. Sen edessä on joesta niinikään pelastettu ikivanha lauta parin harkon päällä. Laudalla on kynttilöitä säilykepurkeissa. Tuolit saivat kahvisäkit hupuikseen ja yhden säkin pistin matoksi tähän ryhmään. vielä pari koivupölliä, ruskaisia oksia peltipurkissa ja lisää lyhtyjä.

Pöydän yläpuolella roikkuu kolme korallikanukan oksista kaaospunonnalla tehtyä palloa. Pöydällä on säkissä pieni tarhakataja ja valkoiseksi maalatussa saviruukussa valkoinen syklami jäkälän ympäröimänä. Taustalla olevan taulun olen rakentanut pari vuotta sitten. Siinä on mustaksi maalatulla vesivanerinpalalla erilaisia puiden oksia kukiksi sommiteltuna. Sillä on myös kaksi samankokoista kaveria, jotka nyt eivät mahtuneet tähän tilaan. Toinen on käpytalu, jonka tausta on peitetty yksittäisillä suomuilla ja seassa on männynkävyistä muotoiltuja kukkia. Toinen on rakennettu kotipihalta kerätyistä erivärisistä kivistä. Pöydällä on tietysti myös kynttilöitä ja teemaan sopivasti kirpparilta ostetulla tarjottimella säilykepurkeissa. Liinan olen virkannut komekymmentävuotta sitten! Pieni kranssi on oman pihan villiviineistä. Pöydän alla on vanha kori, joka on täytetty haapaklapeilla. Niiden pinta on hurmaavan harmaa!!!

 Suurten kivien eteen asettelin callunoita ja kiviä. Callunat istutin purkkeineen betonilaattoihin, joissa  on reikä keskellä. Olen valanut ne vuosia sitten ja aikomus oli tehdä niistä japanilaista kivilyhtyä muistuttava lyhty, mutta niistä tuli niin painavia, että lyhdyn kasaus on aika mahdoton urakka.


Rappurallin molemmin puolin laitoin suuret ruukut ja rakensin niihin kanaverkosta pallon, jonka peitin sammaleella. Sammalpallon takana lyhtypöytänä komeilee yksi isännän tekemistä penkeistä.

Illan tultua ja kynttilöiden sytyttyä on tunnelma terassilla sellainen, että hiivin sinne monasti vällyihin kietoutuneena kuuma juomamuki kourassa. Kauan siellä ei tarkene, mutta jotain kummaa viehätystä tässä romussa on, koska aina sieltä tulen sisälle hymyssäsuin :))))

Something mysterious is this junk! When the candels are lighting I sit there with a hot cup and always I get happy feelings :)))
Have evening with full of feeling!

Tunnelmallisia iltoja myös teille!
Seija

Hämähämähäkki - Itsy bitsy spider

Iiiik!!!! Tällainen hämppy oli kutonut verkkonsa yhtenä yönä meidän keittiön ikkunan ulkopuolelle. Mittaa tällä otuksella oli etujalkojen kärjestä takajalkojen kärkeen noin kolme senttiä. En oo ikunas nähnyt näin isoa aiemmin!!!

Hienon verkon se kutoi. Verkko peitti kolmiona puolet ikkunalasista, joka on metrin korkea ja 70 cm leveä.

This spider was outside of our kitchen´s window. It was nearly 3 cm long and it wove large cobweb. 
 

Seurailin sitä kaksi vuorokautta. Se ilmestyi päivystämään verkkonsa keskelle heti aamusta. Missä lie ikkunanpuitteen kolossa piileskelli yönsä.

I observed it two days. It came from it´s hideout early morning and waited hole day something to eat.
 

 Heti kun verkko heilahti se liikkui yllättävän ketterästi saaliin luo ja alkoi paketoida sitä. Tässä paketissa on kärpänen.

When the cobweb jerked, it moved agilely to catch and began to wrapped up it. In this package was a fly.

Ruokahalu oli kova. Kerralla veteli paketoimansa evään ja sitten taas uutta odottamaan.

It had good appetite. It ate the fly whitout stopping and then waited a new one.

Siinä se kytisteli, kunnes se ei enää eräänä aamuna ilmestynytkään saalistamaan. Jollain muulla oli ollut nälkä. Verkko repaloitui vuorokaudessa hämpyn katoamisen jälkeen.


Ihmeellinen, kaunis ja julma on luonto. Oli kiva katsella tämän hämpyn touhuja aitiopaikalta.

It stalked, until one morning it was not there. Some other has eaten. The cobweb broke up in one day.

So wonderful, beautiful and unkind is nature.

Mukavaa keskiviikkoa ystäväiset!
Have a nice wensday my friends!

Seija