Hei te kaikki siellä ruudun toisella puolella! Tauostani tulikin pidempi kuin kuvittelin :)
Pari viikkoa olen jo tehnyt paluuta, mutta ensin hajosi kone ja sitten jäin miettimään täällä käytyjä keskusteluja bloggauksesta, kommentoinnista ja niihin liittyvistä säännöistä.
Hetkeksi tuli sellainen fiilis, että asioiden käsittely on liian negatiivista, jotta viitsisi lähteä mukaan keskusteluun. On kuitenkin tosi hyvä, että keskustelua käydään. Sitä kautta löytyy tavat toimia täälläkin. Ja kunnon keskustelut on aina paikallaan ja rakentavia. Ne laajentavat omia käsityksiä ja antavat uutta ajateltavaa. Joten kiitos kaikille niille blogisteille, jotka ovat kyseistä aihetta blogeissaan käsitelleet :)
Taukooni mahtui paljon kaikenlaista. Keskityin ensin itseni hoitamiseen ja sitten joulun valmisteluun ja juhlan viettoon.
Aatonaattona iski paha olo. Olin hyvin hermostunut ja jotenkin hukassa. Mieheni eräästä lausahduksesta tajusin, että ikävöin viime maaliskuussa menehtynyttä äitiäni. Heti kun suru tuli puhutuksi sanoiksi, rauhoittui mieleni ja joulu alkoi tuntua joululta.
Vietimme juhlan pienessä piirissä ja joulun jälkeen saimme lapsenlapsen luoksemme viikoksi. Mikä olikin aivan ihanaa :)))
Ja kyllä me leikittiinkin! Pulkkamäki ja muut lumileikit saivat minunkin poskeni hehkumaan. Voi miten hyvältä kaakao maistuu reippaan ulkoilun jälkeen. Sisällä juoksimme ympäri taloa ja teimme nukeille ruokaa, ja välillä taas palapeliä, ja sitten taas juostiin. Olin viikon jälkeen niin väsynyt, että nukuin pari vuorokautta melkein putkeen. Mutta tosi on, että mummina on ihana olla!
Sitten minulta hajosi kone. Poikani sitä asenteli uusiksi ja kun on osan tehnyt etänä, niin hiukan kesti. Nyt on kuitenkin kaikki "pakolliset" välineet koneella, jotta pääsen tännekin latailemaan uutta juttua. Kuvia joudun tosin käsittelemään eri ohjelmalla kuin aikaisemmin kun työohjelmani asennus on vielä kesken.
Äkkiä huomaa, miten hyödyllinen tietokone on arkisissa toimissa, kun se on hetken poissa käytöstä. Moni asia tulee hoidettua aivan huomaamatta koneelta. Jos kaikki yht´äkkiä pitäisi hoitaa vanhalla tavalla, olisi elämässä paljon enemmän konkreettista edestakaisin liikkumista (pankille, postille, kauppoihin jne.). Se saattaisi toisaalta olla hyvä kunnon kannalta, mutta muuten se tekisi asiat kyllä paljon monimutkaisemmaksi.
Mistä pääsenkin hyvin seuraavaan asiaan. Olen aloittanut "terveen" elämän. Lapsenlapsen kanssa aloitettu ulkoilu on jatkunut jokapäiväisenä ja säännöllisenä. Parhaina päivinä olen ollut ulkona 4 tuntia ja touhunnut koko ajan.
Samanaikaisesti muutin ruokailutottumuksiani. Syön säännöllisesti ja tarpeeksi. Seuraan ravinnon saantiani äidiltä perimieni Painonvartioiden vihkosten kanssa. Aiemmissa laihdutusyrityksissäni on ollut ongelmana se, että olen vähentänyt ruokailukertoja ja -määriä melko olemattomiksi ja siksi olen ollut jatkuvasti nälissäni ja huonolla tuulella. Nyt saa syödä mitä vaan, kun pysyy pisteissä. Nälkä pysyy poissa ja olo on energinen ja iloinen.
Tosi helppoa ja vaikuttavaa. Ensimmäisen kymmenen päivän aikana karisi 3,5 kg ja vatsan ympäryksestä 5,5 cm. Sama linja jatkuu. Ulkoiluunkin muodostuu näin positiivinen kierre. Tänäänkin peuhasin yksinäni lumen kanssa kaksi ja puoli tuntia. Rakensin lumiukon ja monta lumilyhtyä :)
Monta muutakin uutta juttua mahtuu alkavaan vuoteeni, mutta niistä myöhemmin. Nyt toivotan teille kaikille iloista ja mukavaa tammikuun jatkoa :)
Seija
Tämähän kuulostaa hyvältä, hienoa että rupee elämä sujumaan:) Painonvartijoiden pisteet ovat hyvät, tulee syötyä monipuolisesti ja terveellisesti. Tosi kivaa ettö kaikki hienosti ja toivon sitä jatkossakin.
VastaaPoistaSinulla on ollut hyvä vuoden alku. Siitä tulee itselle niin hyvä mieli, kun huolehtii itsestään.
VastaaPoistaMukava siis kuulla, että sinulla on kaikki hyvin. Minäkin tein hyvän päätöksen, että palaan taas tanssitunneille, jotka jäivät syksyllä väliin ja niin tein.
Henrietta: Mukavaa kun pistäydyit ja kiitos toivotuksista :)
VastaaPoistaKirjailijatar: Hienoa, että lähdit takaisin tanssitunneille :) Oppisikohan sitä huolehtimaan itsestään jatkuvasti kunnolla jos oikein yrittäisi?
Kiva, kun palasit! Hieno vuoden aloitus, terveellisempään suuntaan. Mukava kuulla energisyyden lisääntyneen.
VastaaPoistaNiin se vaan on, että tunteiden sanoiksi pukeminen vaan auttaa. Tuo äidin menettäminen on kyllä yksi vaikeimmista asioista eikä sen yli kertalausahduksella tokikaan pääse enkä nyt sen mittasuhteisiin aio verrokkia laittaa. Mutta puhuminen auttoi minuakin pari viikkoa sitten tapahtuneessa asiassa. Tuttuni loukkasi minua rumasti, ja vaikka mies yrittikin sitä minulle toitottaa, että mitä noista, niin silti harmittelin sitä ja kiukku siitä senkuin yltyi. Kunnes juttelin ystävän kanssa, jonka kanssa meillä on tämä yhteinen tuttu. Vetvoimme asiaa ja väänsimme siitä jo humoristisiakin piirteitä. Ja sitten tuli tunne että tämä oli nyt tässä. Pääsin irrottautumaan ikävistä ajatuksista.
VastaaPoistaIloa ja reippautta päiviisi!