Äitini menehtyi jokin aika sitten vakavaan sairauteen. Halusin työstää suruani jotenkin konkreettisesti ja päädyin peiton tekoon. Keräsin äidin jäämistöstä vanhoja valkoisia pöytäliinoja ja verhoja. Ne olivat kaikki rikki ja osa niin kahvitahraisia, ettei niitä olisi voinut käyttää sellaisenaan. Mukana oli myös äidille matkamuistona tuomani valkokirjontainen pöytäliina. Niistä ja muutamasta itse virkkaamastani pitsistä kasasin 140 x 180 cm kokoisen peiton.
My mother died at last winter. I made a memorial blanket about her old, worn out tablecloths.
Peiton pinnassa käytin kolmea erikuosista liinaa. Keskustassa on iso neliö ja sivuissa sekä päissä erilevyisiä kaitaleita. Pinnan koristelin valkokirjontaisen liinan osilla. Keskustan ompelin keskusneliöön ja kulmapalat peiton kulmiin. Keskusneliön molemmille sivuille kiinnitin virkkaamani lehdykkäpitsit.
Keskusneliön ulkopuolelle, molempiin päihin sommittelin muistotekstit, jotka kirjoin valkoisella muliinilangalla. Toisessa päässä on sydän ja teksti "RAKKAUS EI KOSKAAN KATOA" ja toisessa päässä vanha sanonta:
" MEMENTO MORI - MEMENTO VIVO" eli vapaasti käännettynä "muista kuolema - muista elää".
Peiton taustan tein hiukan vohvelikankaan oloisesti kudotusta verhosta, joka oli kulunut ihanan pehmeäksi. Lopuksi kanttasin peiton pöytäliinoista jääneillä kaitaleilla ja kiinnitin kappaleet sieltä täältä toisiinsa kirjomalla pieniä neliöitä molempien kankaiden läpi muliinilangalla. Yhteen kulmaan kirjoin nimikirjaimeni ja päivämäärän. Peittoa oli mukava työstää ja siitä tuli mielestäni erittäin hieno. Sen paikka on suuressa korituolissa äidin kirjoman tyynyn kaverina.
I think it was succeeded very well. Now it´s place is in big wicker chair with pillow which my mother have embroidered.
Ihanaa kesäiltaa kaikille,
Have a wonderful summer evening,
Seija
Hei!
VastaaPoistaKiitokset kommentistasi blogissani, ja tervetuloa tänne blogimaailmaan :))
Blogisi on kaunis ja mielenkiintoinen joten ryhdyn oikopäätä lukijaksesi!!
Äitisi muistopeitto on todella onnistunut ja erittäin kaunis, kaikella tavalla. Olet taitava sommittelija, ja ideasi on lisäksi hyvin koskettava... Kertakaikkisen ihana toteutus!!
Aurinkoa viikkoosi!
Kiitos Minnamarika! Olipa ihana saada eka kommentti. Kehutkin ovat kivoja, ne kannustavat jatkamaan. Mukavaa kesäiltaa sinulle!
VastaaPoistaTodella kaunis tapa kunnioittaa läheisen muistoa ja kaunista jälkeä olet saanutkin aikaan. :) Ja mukavaa kun voi hyödyntää vanhoja tekstiilejä.
VastaaPoistahietzu: kiva kun poikkesit blogissani ja kiitos. Olen niitä ihmisiä, joiden mielestä tavaran arvo kasvaa, kun sille kertyy ikää ja työtunteja sekä muistoarvoja.
VastaaPoistaSamaa mieltä. Minä olen haalinut mummoni tavaroita sen jälkeen kun mummoni kuoli. En tiedä onko siinä jotain taikauskoa, mutta siten tuntuu että mummo on enemmän läsnä. :)
VastaaPoistahietzu: Olen kuullut jostain, että jotkut uskovat ihmisen energian sitoutuvan tavaroihin niitä käytettäessä. Se selittäisi vanhojen tavaroiden hyvän fiiliksen ja vetovoiman, mutta liekkö tuota koskaan oikein "tutkittu".
VastaaPoista